Vähän tyypillisempää blogipostausta ilman mitään kummempaa teemaa. Perjantai-ilta kului Virgin Oilissa, jossa vietettiin Jontin uuden Yhden miehen kultti -albumin levyjulkkareita. Minulla oli kamera ja hiljattain ostamani salama mukana. Testailin uutta laitteistoa ja sain otettua joitain kuvia keikalta. Kuvat eivät ole kovinkaan ihmeellisiä, eikä niitä ole paljoa. Ne kuitenkin ikuistavat vuotta 2011 ja suomalaista rapskeneä, joten tännehän ne päätyvät. 
Lopussa muutama ajatus kappaleesta Sota on sairaus.

Lisää kuvateksti

Shaka esiintyi tuttuun tapaan Jontin kanssa.

Alla musiikkivideo uudelta albumilta aiemmin julkaistusta kappaleesta Sota on sairaus. Nimi kertoo jo paljon biisin teemasta.

Radio Helsingin toimittaja hymähti illan keikasta että jätkät menevät hokemaan itsestäänselvyyksiä.


Voi olla. Jontin maailmanparannuslyriikat kieltämättä kuulostavatkin utopistisilta itsestäänselvyyksiltä.

Kukapa ei olisi tietoinen Afrikan nälänhädästä. On kuitenkin eri asia tiedostaa jotakin, kuin oikeasti nähdä kuvia nälkiintyneistä ja omin silmin todistaa tietämys todeksi. Se iskee kovempaa. Opimme paljon uutta vaikka olemmekin tienneet saman jo aiemmin.

Välillä tarvitsemme muistuttajia kriittisestä ajattelusta, joka ei välttämättä mene yksyhteen olemassa olevien muottien kanssa. Jontin kaltainen katu-uskottava rap-artisti onnistuu siinä mielestäni oikein hyvin.

Se on tahdikkaampaa olla vaikka julkkis, kun disauttaa Pentagonin kuolonkulttii. Jos rikkoo vihapuhelakei joutuu seulaan. Se on kato lietsomista kun puhuu jutut naulan kantaan. 

Hajota, hallitse, jälleen rakenna. Esoteerinen motto, järjestys kaaokses. 

Rauhan tila sisuksissa - sitä mä kultivoin. Maailmaa ei voi muuttaa mut itsensä voi. Ja siinähän se muuttuu samalla. Kaikki samaa punast verta auringon alla.