Kambodzalaisnuoren elämä

Kuorittuja bambuja käytetään huonekalujen valmistamiseen.


Samath syntyi Kamputsean ja Vietnamin rajalla Kom Pong Ron kaupungissa. Hänen isä on liikemies ja äiti maanviljelijä. 21-vuotias Samath on nuorin kuudesta sisaruksesta. Lapsuus kului kahdeksan vuotiaasta saakka koulussa, kavereiden kanssa jalkapalloa pelaten ja perheen riisiviljelyksillä auttaessa.

Kuukausi sitten hän muutti yksin pääkaupunki Phnom Penhiin opiskelemaan kauppatieteitä. Hän asuu pienessä kerrostalohuoneistossa setänsä kanssa ilman omaa huonetta. Kuukauden kuluttua hän muuttaa munkkiserkkunsa avustuksella pagodiin.

Tyypillisenä arkipäivänä hän herää yhdeltätoista aamupäivällä, pukee päälleen koulupuvun: suorat housut ja valkoisen kauluspaidan ja pyöräilee yliopistolleen. Neljältä hän pyöräilee tunnin matkan takaisin setänsä asunnolle ja jatkaa opiskeluitaan kymmeneen asti, jolloin hän lähtee töihin läheiseen hostelliin. 

Yövartijan tehtäviin kuuluu alueen valvomista ja bambupuun runkojen kuorimista veitsellä. Usein hän ottaa oppikirjansa mukaan, jotta ehtisi opiskella riittävästi. Vaikka työ viekin energiaa, on hänen pakko tehdä sitä voidakseen ostaa kirjoja ja ehkä jonain päivänä tietokoneen hänen viidenkymmenen dollarin kuukausopalkalla. Aamukuudelta hän palaa kotiinsa ja nukkuu viisi tuntia ennen kuin herää, ja lähtee opiskelemaan.

Viikonloppuisin hän ei opiskele kauppatieteitä ja silloin aikataulu on vapaampi. Hän pyöräilee pagodin puistoon lukemaan kirjoja – yrityksen johtamista ja englannin alkeita.

Tällä hetkellä Sam ath ei ole tyytyväinen elämäänsä, mutta tulevaisuuden tavoitteita hänellä on.
– Ennen en päässyt matkustamaan paljoa. Nyt kun muutin pois niin ikävöin perhettäni paljon. Oman perheen voisin perustaa kolmikymppisenä ja vanhempana haluan olla maailmankuulu liikemies.

1 kommenttia:

Ilari Angervuori kirjoitti...

Kunnianhimoinen kaveri. Alkaa iha todella hävettää oma laiskuus.

Lähetä kommentti